Historia

Lahden NNKY aloitti toimintansa vuonna 1911. Sota keskeytti toiminnan, mutta yhdistys perustettiin virallisesti uudelleen jo vuonna 1920. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli postivirkailija Ellen Englund. Naiset ja tytöt toimivat vireästi. Alkuaikojen merkittäväksi työmenetelmäksi nousi teollisuuskeskustyö, joka aloitettiin vuonna 1930. NNKY järjesti teollisuuslaitosten henkilökunnalle työnantajien ja Lahden kaupungin tuella erilaisia kursseja, kerhoja ja kesätoimintaa. Teollisuussihteerinä toimi Jenny Rehunen. Alkuvuosien kokoontumisissa tehtiin lähinnä käsitöitä ja luettiin kirjoja. Näistä aineksista alkoi muotoutua Raamattupiiri. Myös lähetystyötä alettiin tukea, erityisesti Kiinaan suuntautuvaa, sillä sinne lähti yhdistyksen oma jäsen Martta Stenbäck. Maailmanliiton rukousviikon viettäminen aloitettiin samoihin aikoihin jokailtaisilla rukouskokouksilla. Tyttöjen ompeluseura alkoi valmistaa käsitöitä mm. Riutulan orpokodin hyväksi. Alli Eskola oli yksi Lahden Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen uranuurtajista.

1930-luvulla nuorisotyö oli vireää. Koska seurakunnalla ei ollut vielä tuolloin erikseen nuorisotyötä, Lahden NNKY aloitti kirkkoherra Wikströmin toivomuksesta kerhotyön rippikoulunsa käyneille tytöille. Tyttöjä innostettiin mm. partioon, NNKY:n omaan lippukuntaan Sinityttöihin, ja pyhäkoulunopettajiksi. Muita toimintamuotoja olivat myös tyttöjen voimistelukurssit, iltamat, myyjäiset, leikkikoulutoiminta ja sosiaalinen työ. Lisäksi yhdistyksellä oli oma kuoro, joka esiintyi omissa ja yleisötilaisuuksissa äitienpäivänä ja vappuna, mm. Lahden kunnallissairaalassa. Kuoroa johti aikoinaan Anni Siukkonen.

Yhdistys toimi aluksi kaupungintalolta saadussa huoneessa ja pappilan pastorinkansliassa. Kaikissa kokouksissa kerättiin varoja sekä omien tilojen rakentamista varten että diakoniaan ja lähetystyöhön. Yhdistys osti oman huoneiston Hollolan säästöpankilta Vapaudenkatu 8:sta vuonna 1928. Kauppahinta oli tuolloin 110.000 markkaa, josta voitiin maksaa heti 25.000 markkaa. Omien tilojen vihkiäisjuhla pidettiin 11. marraskuuta vuonna 1928. 1970-luvulla rakentaminen jatkui ja saatiin aikaiseksi Luhangan Hakulinniemeen oma tupa, Louhikki. Toiminta jatkui rukousviikkojen, käsitöiden, myyjäisten, voimisteluryhmien, joulujuhlien ja hartaiden ohjelmien merkeissä. Sekä kaupungin vähäosaisia että yhdistyksen jäseniä, jotka olivat vanhainkodeissa ja hoitolaitoksissa muistettiin ruokapaketein ja joulukukin. Marraskuussa jäsenet myivät  kirjeensulkijamerkkejä, joilla kerättiin varoja. Kevätkauden alkaessa toiminnat olivat uudet, mutta säännöt samat. NNKY pyrki kehittämämään sellaisia toimintoja, jotka kohtasivat ympäristön tarpeet. Näin syntyi Lahden ensimmäinen yksityinen päiväkoti. Sen toiminnasta vastasi Ritva Kivinen. Pienille lapsille suunnattua toimintaa olivat myös leikki- ja pyhäkoulutoiminta.

 

Torstaikerho oli jäsenten oma päiväkahvi- ja keskustelutilaisuus. Mukana olivat ahkerasti mm. Helga Rauhamäki, Alli Eskola, Marjatta Kokkonen, Aune Mäkinen ja Kerttu Stenberg. Yhdistyksellä oli myös oma lehti Ahertaja.

Monet uutterat ihmiset ovat kuluneina vuosikymmeninä olleet tekemässä talkoo- ja vapaaehtoistyötä ja tukeneet yhdistystä taloudellisesti. Joitakin heistä mainitaksemme vielä Irene Blofield piti pyhäkoulua, Maija Seppänen toimi pääemäntänä, Lyydia Leminen vastasi myyjäistoimikunnasta, Jenny Rehunen toimi teollisuussihteerinä ja talonmiehen tehtäviä hoiti Aino Kantala.

Leena Mantere toimi Lahden NNKY:n työntekijänä vuosina 1970-1990. Näiden vuosien aikana järjestettiin kuvataidepiirejä, leiritoimintaa ja monenlaisia kursseja. Suuren suosion saavuttanut "Tyylikäs tyttö" tyyli- ja tapakasvatuskurssi sekä samansisältöinen kurssi aikuisille naisille nimeltään "Kymppi iästä pois". 1980- ja 1990-luvuilla toimintaa leimasivat voimakkaimmin Ten Sing-toiminta ja draamaryhmä Saarat.

Vuonna 2000 valmistui Lahden NNKY:n Jugend-salin entisöinti ja peruskorjaus. Lisäksi NNKY hankki viereisen liikehuoneiston, josta tehtiin toimisto- ja kokoustila. Tämän lisäksi remontissa saatiin toimiva keittiö. Aikoinaan kun sali ostettiin Hollolan säästöpankilta, jokainen osti itsellensä tuolin kulujen kattamiseksi. Moni jäsen avusti yhdistystä myös 2000-luvun kunnostuskustannuksissa.

2000-luvulla säännöllistä toimintaa ovat olleet mm. Kyösti Toivosen luennot, interrail-kurssi, tapakasvatusillat, Aasian keskusteluillat, jumppaillat gospelmusiikin tahdissa sekä ruokakurssit nuorille ja aikuisille. Tämän lisäksi on ollut myös nukketeatteria, erilaisia leirejä Hakulinniemeen sekä kulttuuripitoisia retkiä ja vierailuja ystävien luona. Kuvataidekerhoa on järjestetty nuorille ja varttuneemmille ja pidetty pyhäkoulua sunnuntaisin.

Raha-automaattiyhdistyksen tuella pystyttiin käynnistämään MaMu-, Aamu- ja Iltarusko- sekä Only Girls -projektit. Projektien sisältö on ollut erittäin monipuolista ja se on luonut toimintaan pitkäjänteisyyttä sekä mahdollisuuden palkata työntekijöitä. Vuoden 2000 remontti loi edellytykset salin vuokraustoiminnan ja omien tilaisuuksien kehittämiseen. Salia onkin vuokrattu monenlaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi perhejuhliin, muistotilaisuuksiin, luentotilaisuuksiin, kokouksiin ja myyjäisiin. 2003 salin tuolit saivat uudet päälliset.

On ollut kuvataide- ja käsityökerhoja aikuisille "Kuvis Leidit" Senni Lindforsin johdolla ja Liisa Aamutähden johdolla. Käsityökerho päättyi osanottajien vähyyteen. Vuonna 2005 Leena Tirkkonen herätti henkiin kuvataidekerhon nuorille, jota jatkoi Arja Myllyperkiö 2006 ja edelleen Jaana Laaksonen sekä Noora Ylipieti aina vuoden 2008 loppuun.

Nuorille pareille järjestettiin avioliitto- ja parisuhdekursseja kohderyhmänä pienten lasten vanhemmat. Aikuistoiminnan puitteissa järjestettiin v. 2008 Keskeneräisten kädentöiden näyttely ja Aikuisten naisten kuvataideviikonloppu. Yhdessä Lahden nuorisotoimen kanssa järjestettiin opiskelijoille ja aikuisille suunnattu Ruusukuja-näyttely, joka käsitteli perheväkivaltaa.

"Nardus"-projektissa v. 2009 tarkasteltiin elämää, uskoa ja itseä naisen näkökulmasta. Projekti jatkui seuraavana vuonna painottuen erityisesti nuoriin naisiin tavoitteena pidentää lapsuutta ja tarjota tukea.

Muita projekteja Lahden NNKY:llä ovat olleet v. 2011-2012 "Tarinainen"-hanke. Tavoitteena oli tutustua eri naishenkilöiden elämänvaiheisiin ja arvoihin illoissa, joita johtivat eri aloja edustavat naiset. "Naisen Arjen Unelmat" -hanke v. 2012 pyrki naisten jaksamiseen arjen askareiden keskellä, projektia jatkettiin myös seuraavana vuonna onnistuneesti.

Perinteisillä markkinakahveilla saadaan herkutella puurolla, kahvilla ja tuoreella kahvileivällä. Kahvituksista ovat vastanneet Aune Heinonen ja jo monen vuoden ajan vapaaehtoistyönä ihana Vuokko Eiriö. Kirkkokahvituksiakin järjestetään muutamia vuodessa. Perinteisiä joulu- ja vappumyyjäisiä on pidetty kuten ennenkin. Säännöllisen toiminnan lisäksi on paljon erilaisia yksittäisiä tapahtumia, kuten retkiä, luentoja ja Tuomasmessuun osallistuminen. Nuorille äideille on järjestetty joka toinen tiistai Äitiyden kiemurat-kerho.

Yhteistyötä tehtiin Dilan ja Lahden seurakuntayhtymän kanssa järjestämällä Naisten psykodraamakursseja v. 2011-2014. Vetäjinä
olivat Tiina Hämäläinen ja Sirpa Tarvainen.

Vuonna 2014 oli tapahtumarikas. Meillä oli uusia tuulia vanhojen lisäksi. Äitiyden kiemuroita jatkettiin Krista Karjalaisen ja Hannele Orjalan vetämänä. Naiset viettivät kälätysiltoja, jotka tulvehtivat naisten tunne-elämän vuolasta virtaa. Vietettiin ystävänpäivää. Nautittiin ihanasta ruoasta ravintolapäivänä. Kahden kompassi -parisuhdekurssi kokoontui useamman kerran eri asiantuntijoiden johdolla keskustelemaan parisuhteen osapuolien omista näkemyksistä tilanteesta. Psykodraama ja Nuoret esiintyjät valtasivat itselleen alaa. Kukkakurssin ihanissa aromeissa rakennettiin kauniita asetelmia. Yhteistyöllä ollaan menty eteenpäin ja uusia naisia on liittyneet joukkoon. Syksyllä alkaneeseen Joogan alkeisiin saimme uuden innostuneen vetäjän 2015 vuoden alussa. Nyt on naisjoukolla venytelty flowjoogan rytmissä. Jäsenemme vetämänä alkoivat pyöriä Älä käsitä väärin -illat, joissa keskustellaan eri uskontojen näkemyksistä ja niiden elämisessä todeksi. Ja työ jatkuu naisten elämän parantamiseksi.

2016 vuosi oli toiminnassamme jo täydet 95 vuotta, jota juhlimme keväällä jäsenten kanssa ja marraskuussa yhteistyökumppaneiden ja sisarjärjestöjen kanssa. Osallistuimme myös Vääksyn organisoimaan ekumeeniseen vaellukseen, joka alkoi tiloissamme ja päättyi Vääksyn uuden Aurkinkovuoren koulun siunaamiseen. Maahanmuuttajille kielikuorotoiminnan aloitti Riitta Muikku. 

Sing and speak in Finnish - learn the language! Järjestimme perheille, äideille ja lapsille mahdollisuuden oppia suomen kielen ääntämistä sekä sanojen ja tavujen intonaatiota laulaen, lausuen ja leikkien. Kurssi soveltui aloittelijoille eikä edellytänyt suomen kielen osaamista. Kurssi loppui ohjaajan toiseen kaupunkiin muuton vuoksi.

Jäsenistölle järjestettiin iltoja luovuuteen liittyvien aiheiden parissa ja seurakunnan kanssa yhteistyössä aloitettiin Virsiä ja viiniä-illat Anna- Mari Kopon, Niina Tetri-Mustosen ja Miika Kallion kanssa.

2017 aloitimme Suomi 100-vuotisjuhlan kunniaksi luentoillat maamme presidenttien puolisoista, joita esitelmöi Kyösti Toivonen. Iltoihin osallistui 40-80 henkilöä ja tunnelma oli mukavan leppoisa ahtaudesta huolimatta. Virsiä ja viiniä illat jatkuivat myös.Runoilta järjestettiin yhdessä Lahden runomaratonin kanssa yhdessä Kansainvälisenä naisten päivänä. Lutherin teeseihin tutustuttiin Mikael Acrikolan päivänä.

Keväällä Kyösti Toivonen kertoi retkellämme Tamminiemeen ja Gyllenbergiin paikkojen historiasta.

Syksyllä alkoi Suomi 100-projektimme: Suomalaisuuden kultturien vuosikymmenet sarja. Ensimmäisenä iltana Itsenäisyyden alku; pukeutuminen ja ravintolakulttuuri, Satu Lehtonen ja Lotta Karjalainen. Seuraavaksi 1940-50-luku; kasvukivut; pula-aika ja hämäläisten ja karjalaiseten kohtaaminen, Matti Lehtoranta. 1960-70-luvulla aiheena oli Chigago; nuorisokulttuurin herääminen ja elämäntapojen villiintyminen, Mauno Nivala, Anni Siivonen ja Matti Vanhanen (musiikki).

1980-90-luvuistakertoi teemalla: nousukausi teollistumisen myötä, Terttu Pohjalainen . Sarja päättyi konsertti- iltaan teemalla; monikulttuurisuus ja maahanmuuttajat; kulttuurien kirjo ja rikkaus Riita Muikku-Piiraisen ja Ramihd Razaelin esiintymiseen.

 Runomatineassa esiintyi Seija ja Lasse Lehtinen.  Naisten teesit "naulattiin" NNNKY:ssä salissamme.

2018 vuoden aloitimme Voimasiskoryhmän ja Deannys Conden latinorytmien piirissä. 8.3 vietimme jo perinteistä naistenpäivää Lahden Runomaratonin kanssa yhdessä.

Julkkisvieraina olivat mm. Anne Meretmaa ja Virpi Miettinen.

Ekumeeninen vastuuviikolla oli rukoushetki sekä YK:n päivän rukoushetki NNKY:llä. Luentosarja " Israel, maa ja kansa"  alkoi syksyllä aiheina Qumran ja Massada luennoitsijana pastori Hannu Hiipakka Suomen Karmel-yhdistyksetä

Tuolijumppaa ja muuta hauskaa, ohjattua liikuntaa kaikenikäisille naisille aloitti vetäjän senioritanssin ohjaaja Mirja Lehtosen johdolla. Uutena toimintanan alkoi myös Rouvasväen kerho: Nojatuolimatka Heinäveden Valamon luostariin  Luostarin opas Merja Äikäsen johdolla.

 Unelmapäivä vietettiin  Leirikeskus Upilassa rentoutuen ja unelmoiden mm. paremmasta tulevaisuudesta jälkipolville.

2019

Tammikuussa alkoi Pekka-eno kertoo ramatusta ja vetäjä toimi Pekka Eskelinen. Voimasiskot-ryhmän toiminta jatkui Marja-Liisa Sipin ja Merja Norjavan johdolla (esimmäinen ryhmä ollut 2017) Kamalat äitiryhmän toiminta alkoi syksyllä. Myös rouvasväen kerho ja Luentosarja Israel, maa ja kansa jatkuivat. Luentosarjan toimintaa johti pastori Hannu-Hiipakka. Vuonna 2019 NNKY:llä juhlittiin kansainvälistä naistenpäivää ja Agrikolan päivää. 

2020

Rouvasväen kerho järjesti teemallisia iltapäiviä kaksi kertaa kuukaudessa. Tällöin keskusteltiin ja kuultiin esityksiä mielenkiintoisista ja  ajankohtaisista aiheista kahvikupposen äärellä. Harjunkoulu viidennen luokan kanssa toteutettiin kaksi yhteistä teemapäivää. Toisena päivänä leivottiin yhdessä ja toinen vietettiin Upilan leirikeskuksella. Upilan teemapäivä oli yhteistyö seurakunnan kanssa. Hannu Hiipakka piti luennot: Israel, maa ja kansa jatkuvat. Markkinakahvit pyörivät keskiviikkoisin ennen korona rajoituksia. Virsiä ja viiniä ilta toteutettiin helmikuussa Ranska teemalla. Vetäjinä ovat  Anna-Mari Kopo ja Nina Tetri-Mustonen. Musiikista vastasivat Miika Kallio ja Aurora Ikävalko.  

Koronan takia toiminta keskeytyi maaliskuussa. Vuosikokous pidettiin kuitenkin normaalisti. 

Nuorille järjestettiin elokuussa kesäkerho, joka kokosi noin 10 nuorta mukaan tekemään taidetta ja retkeilemään ohjaaja Ronja Mentun, Venla ja Vanessa Taavilan ja hallituksen jäsenten tukemana.

Harjun koulun 5 lk tuli kummiluokaksi ja heidän kanssaan ehdittiin keväällä järjestää muutamia tapahtumia.

Lokakuussa osallistuimme 11.10 Tuomasmessun järjestämiseen yhdistyksen 100-vuotisjuhlien jälkeen.

- 26.11 NNKY 100-vuotis juhla 

 Koronan vuoksi oli järjestetty liiton toimesta koulutuksia ja etäjärjestöpäivät 3.12 nnkyllä tai temasin kautta.

2021

2022

2023

Kesäkuussa järjestettin 9-11vuotiaille suunnattu päiväleiri, jossa mm. käytiin retkellä Yli-Marolan kotieläinpihalla, ulkoiltiin ja askarreltiin yhdessä.

NNKY:n toimintaa ovat vuosien saatossa luotsanneet seuraavat puheenjohtajat:

• Ellen Englund
• Sanna Hillo
• Aili Eskola
• Saimi Lunden
• Helga Mattila
• Aune Mäkinen
• Rita Kivinen
• Liisa Hietala
• Arja Käyhty
• Leena Mantere
• Elsa Meriluoto
• Marika Karttunen
• Krista Karjalainen
• Raija Heikkurinen
• Krista Karjalainen